Lähdimme kentälle ja veimme matkatavarani koppiin, sitten menimme läheiseen kahvilaan syömään. Aikaa oli vielä monta tuntia ennen treenejä, joten kävin kiertelemässä ostarilla.

Treenit menivät jännityksesä huolimatta ihan hyvin, ja muut pelaajat olivat ystävällisiä. Yksi pelaajista osasi puhua vähän suomea, se oli kivaa. Treenien jälkeen Annelie vei minut ja joukkueen kapteenin Cattiksen (Dahlström) "kotiin", eli Cattiksen luo, missä asuin koko viikon. Illalla kävimme hakemassa ruokaa japanilaisesta ravintolasta, söin sushia elämäni ensimmäistä kertaa. Katsoimme samalla leffaa ja menin aika aikaisin nukkumaan, koska oli ollut raskas päivä.

21.7. Torstai

Päivällä lähdimme kauppaan ostamaan ruokaa, ja samalla Cattis esitteli minulle paikkoja matkan varrelta. Ennen treenejä söimme vähän pastaa ja katsoimme TV:tä. Treeneihin menimme bussilla.

Treeneissä pelattiin lyhyt harkkamatsi Hammarbyn A-joukkuetta vastaan. Pelasin ihan hyvin. Oli se kyllä aika kivaa päästä pelaamaan niin hyviä pelaajia vastaan, vaikka he eivät olleetkaan ihan parhaimillaan pelatessaan meitä vastaan. Samalla oli myös tosi outoa pelata, koska he pelaavat eri tavalla kuin suomalaiset.

Treenien jälkeen menimme "kotiin". Enää en jännittänyt ollenkaan, puhuminenkin alkoi sujua koko ajan paremmin. Illalla söimme tacoja ja katsoimme leffaa.

22.7. Perjantai

Oli vapaapäivä. Päätimme lähteä keskustaan. Cattis esitteli minulle Tukholmaa, se oli mukavaa. Olen aiemminkin käynyt siellä, mutta ei ole ollut omaa opasta. Näin joitakin nähtävyyksiä ja pääsin ostoksille kauppoihin, joita en tosiaankaan olisi osannut itse etsiä. Meillä oli kiva päivä.



Nyt kolmantena päivänä puhuminen oli todella helppoa! Totta kai takeltelin sanoissa ja lauseissa, mutten enää vain vastaillut kun minulta kysyttiin jotain, vaan puhuin oma-aloitteisesti. Ajatuskin alkoi kulkea englanniksi, koska jouduin puhumaan sitä koko ajan, mutta ruotsi ei oikein luonnistunut. Kotimatkalla valittelimme kumpikin, että jalkoihin särkee koko päivän kävelyn jäljiltä.

Kotona yllätyimme, kun Cattiksen sisko oli tullut sinne syömään töiden välissä. Samalla saimme tietää siitä Oslo-jutusta. Juttelimme siitä paljon. Cattiksen sisko vaikutti tosi mukavalta. Söimme vielä edellisen illan tacoja ja katselimme tv:tä. Pakkasimme myös tavaroita "minileirille".

23.7. Lauantai

Aamulla lähdimme "minileirille". Se jännitti taas, koska tiesin etten ollut osa joukkuetta kuin vain muutaman päivän, ja koska jokaisella joukkueella on omat juttunsa. Vene keskustasta mökille ajoi 2 tuntia. Perille päästyämme valmentajat ja Cattiksen vanhemmat olivat jo siellä.

Treenit olivat iltapäivällä toisella saarella. Ne olivat ihan normitreenit, mutta vähän hankalalla alustalla. Kenttä oli tosi huono. Saimme kuitenkin vedettyä kunnon treenit. Illalla oli leikkimielisiä kilpailuja joukkuettain. Meidän joukkue hävisi kaikki! Oli rento meininki, söimme, pelailimme ja katsoimme tv:tä.

24.7. Sunnuntai

Treenit olivat heti aamusta. En tykkää aamutreeneistä, koska niissä ei ole koskaan ihan hereillä. Sitten pakkailimmekin jo kamoja ja söimme. Loppujen lopuksi en ollutkaan niin ulkopuolinen kuin oletin olevani. Muut pelaajat menivät bussilla takaisin Tukholmaan, mutta itse menin valmentajien kanssa autolla, koska oli ehdittävä AIK:n peliin Villen (Lyytikäinen) kanssa.

Pelissä oli kivaa ja oli kiva puhua suomea pitkästä aikaa! Pelin jälkeen menimme syömään (mielestäni hienoon) ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja seurakin ihan OK! Mulla oli kiva ilta. Ville tuli kanssani taksilla Annelien luo. Nukuin viimeisen iltani siellä. Jossain siinä välissä, kun olimme katsomassa peliä ja syömässä, Annelie oli käynyt hakemassa mun loput tavarat Cattiksen luota, joten kaikki oli valmiina. Katsoimme leffan ja menimme nukkumaan.

25.7. Maanantai

Koko aamupäivän olin vain Annelien luona ja valmistauduin kotiinpaluuseen. Olin jotenkin taas hermona, koska tiesin, että menen lentokoneella yksin. Olisin voinut jäädä vielä pitemmäksi aikaa, kielikin alkoi jo sujua. Kentällä hyvästelin Annelien ja odottelin sitten koneeseen pääsyä. Suomeen oli kyllä kiva palata, kun koko perhe oli vastassa lentokentällä!

Kiitos Ville, Kiitos Annelie ja koko muu Orsa kun järjestitte minulle tämän matkan ja ainutlaatusen kokemuksen !

Kirjoittaja Sara Tikkanen -95, entinen Annen Akatemian junioripelaaja 10.08.2011